Päivän ristari on vallitsevan koronatilanteen vuoksi päivän myöhässä. Tässä nyt kuitenkin pahimpaan välipalanälkään tämmöinen Risto-Matti Rapian nopea sooloprojekti.
Koronakaaos on tyhjentänyt kadut ja harrastuspaikat. Olimme eilen Tristiinan kanssa pelaamassa tyhjyyttään ammottavassa hallissa sulkapalloa. Sen verran oli lääniä käytössä, että tuollaisessa tilassa viruksen saaminen on varmasti epätodennäköisempää kuin esimerkiksi kotona. Pelien jälkeen oli anabolinen ikkuna auki, joten suuntasimme keskustaan palauttavalle oluelle. Bar Bertellissä näytti olevan mukavasti tilaa, joten kävimme sinne istumaan. Paikanpäällä selvisi, että siellä oli -30% korona-alennus kaikista tuotteista ja saimme vielä kommunikaatiovirheen takia
ilmaiset tuopit, eli ryyppäämiseksihän se meni. Mutta ei siitä sen enempää. Mitä tässä muutakaan voi, kun maailma palaa ympärillä?
Heräsin aamulla paniikissa. Olin nukkunut 1,5h pommiin ja eväitäkään ei ollut. Onneksi juuri tällaisissa tilanteissa kolmen tähden voileipägrilli, Tristar, näyttää kyntensä. Nopeasti johto seinään ja kaapista rääppeet leipien väliin. Näin syntyy oikeaoppinen
Paniikki-Risto
Ainekset:
Mitä vaan mikä pärisee
Tässä tapauksessa:
Kesäkurpitsa
Ajvar-mössö
1. Pese kädet THL:n antamien ohjeiden mukaan
2. Johto seinään ja kuoret lankulle. Paniikista huolimatta muista asetella leivät siisteihin 2x2 riveihin. Huom! Huolellisesti!
3. Etsi jääkaapista jotakin käyttistä matskua leipien väliin. Tällä kertaa täytteiksi valikoitui jostakin oikeasta ruuasta ylitse jäänyt puolikas kesäkurpitsa sekä epämääräinen Lidlin Ajvar-paprikasörsseli. Alkuperäinen tarkoitukseni oli murskata joukkoon valkosipulia, jonka olisin uskonut sopivan kesäkurpitsan kanssa, mutta siihen ei nyt ollut aikaa. Mausteeksi laitoin Santa Maria BBQ & Grill Mesquite -mausteseosta, joka on hyvää kaikessa sekä srirachaa elikkäs kukko tököttiä, joka on myös hyvää kaikessa.
4. Päälle vielä juustoa. En ottanut nyt tästä vaiheesta kuvaa, koska olen pistänyt merkille, että kaikki paahtoleipäristot näyttävät hyvin pitkälti samalta, jos täytteet on peitetty juustolla. Käytin tällä kertaa juuston leikkaamiseen juustohöylää, koska sellainen sattui olemaan käsillä.
5. Ei muuta kuin leivät Tristariin. Ny ritisee!
6. Pesin tässä välissä hampaat, laitoin kengät jalkaan ja hääräsin jotain paniikissa. Aikaa kului noin 3 minuuttia ja otin ristot pois koneesta.
7. Tämä kohta on sitten helvetin tärkeä, että ota sitten se vitun johto pois seinästä kun olet valmis, koska tommonen leipägrillihän ei sammuta itseään ikinä vaan posottaa menemään siihen asti kunnes kämppä on tulessa muuten.
8. Leikkaa leivät sopiviksi annospaloiksi ja laita eväspurkkiin kuumana. Kannen kun sulkee oikein tiiviisti niin sinne ei pääse pöpöjäkään!
Juomasuosituksena tuommoisen Cafe Break -merkkisen vehkeen automaatticappuccino, joka maistuu semmosten kaikkein halvimpien jäätelötötteröiden siltä vohvelilta. Vahvuus kolme päällekkäistä viivaa ja sokeria yksi viiva.
Arvostelu
Ristareitten kanssa on sama ongelma kuin pizzassa, että nää kärsii todella pahasti uudelleenlämmityksestä. Pidän näitä kuitenkin nyt 40 sekuntia mikrossa ja asettelen tämän jälkeen lautaselle hakaristoksi.
Tätä on nyt kyllä todella perseestä arvostella, kun tuo mikrotus on pilannut kaiken. Täytteet sopisivat sinänsä hyvin keskenään ja maistuvat hyvältä, mutta leivän purutuntuma on todella sitkeä ja vittumainen. Kyllä tämä vohvelikahvin kanssa alas menee, mutta mutta. Pitää kehittää tähän nyt oma mikroasteikkonsa, koska ei tätä voi verrata mitenkään tuoreeseen ristoon. Mikroasteikolla ja duunissa syötynä tämä leipä saa *** eli yhden tri-starin, kotona olis mennyt kyllä suoraan roskikseen.
Koronakaaos on tyhjentänyt kadut ja harrastuspaikat. Olimme eilen Tristiinan kanssa pelaamassa tyhjyyttään ammottavassa hallissa sulkapalloa. Sen verran oli lääniä käytössä, että tuollaisessa tilassa viruksen saaminen on varmasti epätodennäköisempää kuin esimerkiksi kotona. Pelien jälkeen oli anabolinen ikkuna auki, joten suuntasimme keskustaan palauttavalle oluelle. Bar Bertellissä näytti olevan mukavasti tilaa, joten kävimme sinne istumaan. Paikanpäällä selvisi, että siellä oli -30% korona-alennus kaikista tuotteista ja saimme vielä kommunikaatiovirheen takia
Heräsin aamulla paniikissa. Olin nukkunut 1,5h pommiin ja eväitäkään ei ollut. Onneksi juuri tällaisissa tilanteissa kolmen tähden voileipägrilli, Tristar, näyttää kyntensä. Nopeasti johto seinään ja kaapista rääppeet leipien väliin. Näin syntyy oikeaoppinen
Paniikki-Risto
Ainekset:
Mitä vaan mikä pärisee
Tässä tapauksessa:
Kesäkurpitsa
Ajvar-mössö
1. Pese kädet THL:n antamien ohjeiden mukaan
2. Johto seinään ja kuoret lankulle. Paniikista huolimatta muista asetella leivät siisteihin 2x2 riveihin. Huom! Huolellisesti!
3. Etsi jääkaapista jotakin käyttistä matskua leipien väliin. Tällä kertaa täytteiksi valikoitui jostakin oikeasta ruuasta ylitse jäänyt puolikas kesäkurpitsa sekä epämääräinen Lidlin Ajvar-paprikasörsseli. Alkuperäinen tarkoitukseni oli murskata joukkoon valkosipulia, jonka olisin uskonut sopivan kesäkurpitsan kanssa, mutta siihen ei nyt ollut aikaa. Mausteeksi laitoin Santa Maria BBQ & Grill Mesquite -mausteseosta, joka on hyvää kaikessa sekä srirachaa elikkäs kukko tököttiä, joka on myös hyvää kaikessa.
4. Päälle vielä juustoa. En ottanut nyt tästä vaiheesta kuvaa, koska olen pistänyt merkille, että kaikki paahtoleipäristot näyttävät hyvin pitkälti samalta, jos täytteet on peitetty juustolla. Käytin tällä kertaa juuston leikkaamiseen juustohöylää, koska sellainen sattui olemaan käsillä.
5. Ei muuta kuin leivät Tristariin. Ny ritisee!
6. Pesin tässä välissä hampaat, laitoin kengät jalkaan ja hääräsin jotain paniikissa. Aikaa kului noin 3 minuuttia ja otin ristot pois koneesta.
7. Tämä kohta on sitten helvetin tärkeä, että ota sitten se vitun johto pois seinästä kun olet valmis, koska tommonen leipägrillihän ei sammuta itseään ikinä vaan posottaa menemään siihen asti kunnes kämppä on tulessa muuten.
8. Leikkaa leivät sopiviksi annospaloiksi ja laita eväspurkkiin kuumana. Kannen kun sulkee oikein tiiviisti niin sinne ei pääse pöpöjäkään!
Juomasuosituksena tuommoisen Cafe Break -merkkisen vehkeen automaatticappuccino, joka maistuu semmosten kaikkein halvimpien jäätelötötteröiden siltä vohvelilta. Vahvuus kolme päällekkäistä viivaa ja sokeria yksi viiva.
Arvostelu
Ristareitten kanssa on sama ongelma kuin pizzassa, että nää kärsii todella pahasti uudelleenlämmityksestä. Pidän näitä kuitenkin nyt 40 sekuntia mikrossa ja asettelen tämän jälkeen lautaselle hakaristoksi.
Tätä on nyt kyllä todella perseestä arvostella, kun tuo mikrotus on pilannut kaiken. Täytteet sopisivat sinänsä hyvin keskenään ja maistuvat hyvältä, mutta leivän purutuntuma on todella sitkeä ja vittumainen. Kyllä tämä vohvelikahvin kanssa alas menee, mutta mutta. Pitää kehittää tähän nyt oma mikroasteikkonsa, koska ei tätä voi verrata mitenkään tuoreeseen ristoon. Mikroasteikolla ja duunissa syötynä tämä leipä saa *** eli yhden tri-starin, kotona olis mennyt kyllä suoraan roskikseen.
Comments
Post a Comment